Vielä ennen vuotta 1989 Kymenlaakson rannikolta ei tiedetty ainoatakaan rautakautista asuinpaikkaa tahi hautaa. Löydöttömyyden perusteella uskottiin, ettei itäinen Uusimaa ja Kymenlaakson rannikko ole koskaan kuulunut rautakautisen asutuksen piiriin. Osa tutkijoista on kuitenkin tiedostanut jo vuosikymmeniä löydöttömyyteen liittyvän todellisen ongelman: seutua ei ole tutkittu rautakauden osalta riittävällä tarkkuudella ja siksi kuva seudun asutushistoriasta tulee ennemmin tai myöhemmin muuttumaan. Tämä seikka tiedostettiin jo 1980-luvulla myös Ruotsinpyhtään Strömforsin ruukin perinnepiirissä. (mm. Lavento 2015 ja 2012, 2005; Haggrén 2015 ja 2012 ja Miettinen 2012, 1998; Heikkilä 2012; Jäppinen 2014; Oinonen 2012; Oksanen 1991; Raninen 2015; Salminen 2012; Seppovaara 1988; Wessman 2015).

    Irtolöytöjäkin tunnettiin 1990-luvun alussa Pyhtäältä ja Ruotsinpyhtäältä vain kolme, kaksi soikeaa tuluskiveä Vastilasta ja Niemistöstä, sekä Ruotsinkylästä yksi pronssinen ketjunkannattaja viikinkiajalta (KM 17014). 1990-luvulla tutkittiin työryhmän toisen jäsenen Rune Nygårdin jo vuonna 1989 löytämät roomalaisajan ensimmäiset röykkiöhaudat Pyhtään Strukan kalmistossa. Siitä alkaen käsitykset Kymenlaakson rannikon asutuksesta ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan vääjäämättä myös tulevaisuudessa.

   Tarkoitus oli alunperin keskittyä pelkästään uusien rautakautisten asuinpaikkojen etsintään, mutta pian Koskenkylä-Kotka moottoritielinjalta löytyneistä Ahvenkosken muinaissatamasta ja Viirankosken rautakautisesta kohteesta muodostui ”aivan kuin itsestään” työläimmät kohteet, sillä ne löytyivät vain vuotta ennen moottoritietyömaan käynnistymistä. Lisäksi jokaisen tarkastuskäynnin myötä kohteet osoittautuivat aina vain laajemmiksi, joka johti samalla perinteisen harrastustoiminnan rajojen testaamiseen. Työryhmä katsoi velvollisuudekseen yrittää pelastaa moottoritielinjalta niin paljon materiaalia kuin se olosuhteet huomioiden oli mahdollista, sillä kohteet tulisivat joka tapauksessa osittain tuhoutumaan. Museovirasto oli kuitenkin toista mieltä ja yli-intendentin mukaan "tielinjalle ei olisi saanut mennä kaivelemaan". Luonnontieteellisine tutkimuksineen projektiin hupeni noin neljä vuotta (ks. ajoitusdiagrammi). Kaikkea ei ehditty tehdä ja varmuudella kiinnostavaa arkeologista aineistoa jäi moottoritien maamassojen alle. Liikennevirasto luonnehti valmistunutta moottoritietä "uudeksi kulttuurikerrokseksi vanhan päällä". Tapahtumasarja herätti kysymyksen Museoviraston toteuttamien arkeologisten inventointien luotettavuudesta, mutta myös kohteiden löytymisen jälkeisten suojelu- ym. toimien laadusta. Niin Museovirastoa kuin yliopistojen laitoksia kohdanneet säästöpaineet ja virkojen jäädyttäminen eivät lupaa helpotusta tähän ongelmakenttään. Museoviraston tutkimusraportti Ahvenkosken Haasianiemen koekaivauksista valmistui toukokuussa 2015 ja joitain raportin tulkintoja pohditaan tarkemmin Ahvenkoski- sivulla. Pääosin tulkinnat ovat yhteneväisiä työryhmän tekemien johtopäätösten kanssa.

    Rautakautisten ja keskiaikaisten asuinpaikkojen etsiminen noudattamalla argeologian käyttämiä prospektointimenetelmiä ja erityisesti varhainen raudanvalmistus sekä arkeometallurginen näkökulma olivat projektin keskeisiä lähtökohtia. Tässä mielessä oli melkein kohtalon ivaa, että niin  Ahvenkosken Haasianiemeltä kuin Tesjoen Viirankoskelta löytyivät seudun ensimmäiset todisteet ikiaikaisesta satamasta mahdollisine asumuksineen ja sepänpajoineen juuri moottoritielinjalta. Viirankoski on sittemmin työryhmän ja eri tutkimuslaitosten tekemien tutkimusten perusteella osoittautunut mahdollisesti yhdeksi laajimmista ja vanhimmista raudanvalmistuskohteista maassamme. Joulukuussa 2017 ilmestyi tutkimus Viirankosken rautaisesta vyökoukusta, joka osoittautui maamme vanhimpiin kuuluvaksi rautaesineeksi pronssikauden ja varhaisen rautakauden taitteesta. Työryhmä löysi lisäksi todisteita yli 20 muusta rautakautisesta asuinpaikasta ja raudanvalmistuskohteesta Loviisan ja Pyhtään jokilaaksoissa. Valtaosa niistä sijaitsee Kymijoen läntisen jokihaaran alueella. Niinpä käsityksille itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikon asumattomuudesta rautakaudella ei näyttäisi löytöjen ja tutkimustulosten valossa olevan todellisuuspohjaa ja myös raudanvalmistustaidon rantautumista maahamme voidaankin nyt tarkastella täysin uudesta näkökulmasta tai ilmansuunnasta.

    Irtolöytöjen ja todennäköisten asuinpaikkojen tiheys on sitä luokkaa, ettei kysymys voi olla satunnaisista anomalioista. Myös muut rautakauden periodit, kuten kansainvaellusaika, merovingiaika ja viikinkiaika on alustavasti liitettävissä tähän muuttuvaan yleiskuvaan mahdollisena asutuksen jatkumona aina keskiajalle saakka. Esimerkiksi Viirankoski vaikuttaa tutkimusten valossa olleen asuttu kivikaudelta pronssikaudelle ja edelleen rautakaudelta keskiajalle ainakin 3000–5000 vuoden ajan. Tätä käsitystä tukee myös uusimmat Uudellamaalla tehdyt arkeologiset tutkimukset ja siitepölytutkimukset. Uusimpien tutkimusten perusteella Suomenlahden pohjoisrannikon (Uusimaa ja Kymenlaakso) jokilaaksoja onkin jatkossa tarkasteltava omana, jokilaaksot kattavana asutusalueenaan. Tämän tyyppisiin kysymyksiin saadaan tarkempia vastauksia tulevaisuudessa tehtävien uusien arkeologisten kaivaustutkimusten ja siitepölytutkimusten myötä.

    Toivomme  rautakymi.fi -sivuston tavoittavan heikkouksista huolimatta runsain määrin lukijoita ja lisäävän yleistä kiinnostusta kotiseutumme itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikon esihistoriaa, historiaa, arkeologian harrastusta, arkeometallurgiaa ja erityisesti seudun viimeisten ja arvokkaiden kulttuurimaisemien ja muinaismuistokohteiden säilyttämistä ja suojelutoimia kohtaan. Hanke loppui vuoden 2014 loppuun mennessä, mutta sivustoa pyritään päivittämään mikäli uusia tuloksia ilmaantuu. Työn alla on myös runsaasti kuvitettu tietokirja, jonka ilmestymisen myötä (2020) tämä sivusto poistuu käytöstä. Tekstin on laatinut allekirjoittanut osana kulttuurihistorian maisterivaiheen erikoistumisopintoja Turun yliopistossa. Tekstiä ovat kommentoineet korjausehdotusten kera pääasiassa työryhmän toinen jäsen Rune Nygård, sekä Kymenlaakson emeritus maakunta-arkeologi Timo Miettinen.

      Parhaimmat kiitokset Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastolle (2013) sekä Svenska Kulturfondenille (2011 ja 2014), joiden myöntämät apurahat mahdollistivat projektin toteutumisen ja tieteellisten tutkimusten tilaamisen koti- ja ulkomaisista tutkimuslaitoksista. Erityiskiitokset Helsingin yliopiston Ajoituslaboratorion johtajalle Markku Oinoselle sekä Helsingin yliopiston arkeologian professori Mika Lavennolle. Parhaimmat kiitokset myös seuraaville arkeologeille ja tutkijoille kaikesta saamastamme avusta, tiedonvaihdosta ja kommenteista neljä vuotta kestäneen projekti aikana: Christian Carpelan, Georg Haggrén, Yrjö Kaukiainen, Pirjo Uino, Timo Miettinen, Petro Pesonen, Henrik Asplund, Markus Hiekkanen, Kati Salo, Visa Immonen, Kristina Creutz, Simo Vanhatalo, Petri Halinen, Matti Saarnisto, Jouko Vanne, sekä Marika Mägi, Anders Tvauri, Aivar Kriiska ja Valter Lang (Viro), Charlotte Hedenstierna-Jonson ja Gunnar Andersson (Ruotsi), Peter Pentz ja Bodil Bundgaard Rasmussen (Tanska), Michael Buzinny (Ukraina), Tomasz Goslar (Puola) ja Eleanor Blakelock (Englanti).


Jouni Jäppinen


(Sivustoa päivitetty 13.6.2018)

Epilogi

http://popular-archaeology.com/issue/12012013/article/new-iron-age-sites-discovered-in-finland

http://kuukaudenkuvastin.blogspot.fi/2013/11/strakaforsin-sormus-ja-muita-tarinoita.html

http://popular-archaeology.com/issue/september-2012/article/two-iron-age-sites-discovered-in-finland

http://www.hs.fi/mielipide/a1370750773792

http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=5701

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=24529

http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=5320

http://yle.fi/uutiset/harrastaja-arkeologit_kaivoivat_loviisan_historian_uusiksi/5060394

http://www.uusimaa.fi/artikkeli/104515-esihistoria-heraa-henkiin-loviisan-museossa

http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=3615

http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=931

http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/07/05/Merkittävä+muinaismuistoalue+jäi+E18-tielinjauksen+alle+Ahvenkoskella/2012313710740/4

http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/09/09/Moottoritietyömaalta+löytyi+polttohauta/2012314057299/4

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000019888

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_kooste.aspx?KOHDE_ID=1000017615

http://www.kohava18.info/yleis/h4/index.html

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=112585&ttyyppi=pdf&kunta_id=434

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000005761

http://www.ostnyland.fi/ostnyland/orter/lovisa/2012-04-18/tusenarig-historia-pa-stadsmuseet

http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/09/09/Moottoritietyömaalta+löytyi+polttohauta/2012314057299/4

http://nordic-drifter.tumblr.com/post/72921881481/new-iron-age-sites-discovered-in-finland



Linkkejä:

Kirjallisuus:

Accidental and Experimental Archaeometallurgy. Edit. by David Dungworth and Roger C P Doonan. Occassional Publication No 7. The Historical Metallurgy Society 2013.


Alenius, Teija. Pollen Analysis as a Tool for Reconstructing Viking Age Landscapes. Teoksessa: Fibula, Fabula, Fact. The Viking Age

in Finland. Studia Fennica Historica 18. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2014.


Alenius, Teija. From Forest to a farmland. Palaeoenviromental Reconstruction of the Colonization of Western Uusimaa. The Finnish Antiquarian Society, Iskos 19. helsinki 2011.


Alexanderson, Niklas & Turunen, Toni. Prehistorical File hewing and steel production Reconstruction of The Mastermyr Find File. Bäckedals Folhögskola MNT-Project. Härjedalen, Sverige 2003.


Andersson, Fredrik; Eklund, Susanna; Lindkvist, Ann & Sundkvist, Anneli Med bidrag av Ekblom, Anneli. Rasbo-Hov. Särskilda arkeologiska undersökningar inför omdragningen av väg 288, Jälla-Hov. SAU rapport 2013:4, Societas Archaeologica Upsaliensis.


Archaeometallurgy. Centre for Archaeology Guidelines. English Heritage 01/2001.


Arrhenius, Birgit. Knivar från Helgö och Birka. Forn Vännen. Journal of Swedish Antiquarian Research 1970.


Arvidsson, Greta and Berg, Gösta. The Mästermyr Find. A Viking Age Tool Cest from Gotland. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien. Stocholm 1983.


Asplund, Henrik. Kymittae. Sites, centrality and long-term settlement change in the Kemiönsaari region in SW Finland. Turun yliopisto 2008.


Aukia, Liisa-Maija. Rannansiirtyminen ja ihmisen toimintaympäristön muutos Mätäjokilaakson alueella esihistoriallisella ajalla. Pro-gradu tutkielma. Helsingin yliopisto 2010.


Blakelock, Eleanor. Analysis of four slag samples from Ahvenkoski, Viirankoski, Koirankallio and Myllykylä. ArchaeoMaterials Report I. Keighley, UK 2014.


Blakelock, Eleanor. Martinón-Torres, Marcos. Veldhuijzen, Harald A. Young, Tim. Slag inclusions in iron objects and the quest for provenance: an experiment and a case study. Journal of Archaeological Science 36/2009.


Borup, Hildegunn. Østlandovn - Medieval Shaft Furnace from Norway. Tecnical Report Nr. 3. Historical-Archaeological Experimental Centre Lejre. Denmark 1997.


Buchwald, Vagn Fabritius. Iron and steel in ancient times. Historisk-filosofiske Skrifter 29. The Royal Danish Academy of Sciences and Letters, 2005.


Carpelan, Christian. Lyhyesti arkeologiasta. Helsingin yliopisto 2006.


Charlton, Michael F. Blakelock, Eleanor. Martinón-Torres, Marcos. Young Tim. Investigating the production provenance of iron artifacts with multivariate methods. Journal of Archaeological Science 39/2012.


Creutz, Kristina. Tension and tradition. A study of Late Iron Age spearheads around the Baltic Sea. Theses and Papers in Archaeology N.S. A8. Stockholm universitet. Gummerus. 2003.


Edberg, Rune. Subterranean Maritime Archaeology in Sigtuna, Sweden: excavated evidence of Viking Age boat building and repair. The International Journal of Nautical Archaeology, 42.1. The Nautical Archaeology Society 2013.


Edgren, Torsten. Arkeologiska undersökningar i Hitis Utskär. Jansson, H. (red.) Vårt Maritima Arv –Merel- linen Perintömme (CD-rom). Helsingfors.


Eniosova, Natalia & Murashova, Veronica. Manufacturing Techniques of Belt and Harness Fittings of the 10th Century AD. Journal of Archaeological Science 26, 1999.


Enqvist, Johanna. Muinaismuistolain uudistaminen - kuka, mitä, häh? Arkeologiapäivät 2012.


Espelund, Arne. Scandinavian Roman Age iron and steel blooms, quality and origin. Early Iron in Europe, Pre Historic, Roman and Medieval Iron Production. International Conference, Hüttenberg, Austria 2008.


Forbes, R. J. 1963. Studies in ancient technology. Volyme III.


Forenius, Svante & Grandin, Lena. Medeltida järnframställning på en gård i skogen. Arkeometallurgiska analyser, Analysrapport 10-2005. Geoarkeologiskt Laboratorium. Geoarkeologi Dnr 14/02.


Godfrey, Evelyne and van Nie, Matthijs. A germanic ultrahigh carbon steel punch og the Late Roman-Iron Age. Journal of Archaeological Science 31, 2004.


Goldhahn, Joakim and Oestigaard, Terje. Smith and Death - Cremations in Furnaces in Bronze and Iron age Scandinavia. Oslo 2008.


Grandin, Lena. Liar och årderbillar. Metallografisk analys av jordbruksredskap av järn och stål Föremål från Uppland, Västergötland, Öland och Östergötland. Geoarkeologiskt Laboratorium rapport 2012:4. Riksantikvarieämbetet, Uppsala 2012.


Gustafsson, Ny Björn. Casting Identities in Central Seclusion. Aspects of non-ferrous metalworking and society on Gotland in the Early Medieval Period. Doctoral Thesis in Archaeological Science. Stockholm University 2013.


Haggrén, Georg. Halinen, Petri. Lavento, Mika. Raninen, Sami & Wessman, Anna. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus 2015


Haggrén, Georg. The Colonization of Western Uusimaa in the Middle Ages. Colonists on the Shores of the Gulf of Finland. Vantaa City Museum Publications 22, Lahti 2011.


Halinen, Petri. Immonen, Visa. Lavento, Mika. Mikkola, Terhi. Siiriäinen, Ari ja Uino, Pirjo. (Toim.). Johdatus arkeologiaan. Gaudeamus. Helsinki 2008.


Hedenstierna-Jonson, Charlotte. Birka Nu. Pågående forskning om världsarvet Birka och Hovgården. The National Historical Museum, Studies 22. Stockholm 2012.


Hedenstierna-Jonson, Charlotte. Social and political formations in the Scandinavian areas, 8th–10th century. The martial perspective. Territorio, Sociendad y Poder, Anexo No 2, Spain 2009.


Hedenstierna-Jonson, Charlotte. The Birka Warrior. The Material culture of a martial society. Doctoral Thesis in Archaeological Science. Stockholm University 2006.


Heikkilä, Mikko. The Changing language situation in the Åland island and southwest Finland during the late Iron Age. Teoksessa: The Viking Age in Åland.  Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia Humaniora 372. Academia Scientierum Fennica 2014.


Heininen, Lassi. Ahola, Joonas & Frog. ‘Geopolitics’ of the Viking Age? Teoksessa: Fibula, Fabula, Fact. The Viking Age in Finland.

Studia Fennica Historica 18. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2014.


Heinonen, Tuuli. Gubbackan paja - varhaista raudankäsittelyä Uudellamaalla. Teoksessa: Vaikmaa, Leemet (toim.): Padise ja Vantaa. Keskiajan silta Padisen ja vantaan välillä. Padise 2012.


Hjärthner-Holdar, Eva. Järnets och Järnmetallurgins introduktion i Sverige. Societas Archaeologica Upsaliensis. Aun 16. Upsala 1993.


Huurre, Matti. 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Otava, Helsinki 1995.

Ikäheimo, Janne & Laakso Ville. [email protected] Puumalan Hiekkaniemeltä. Muinaistutkija 1/2014. Suomen Arkeologinen Seura, Helsinki.


Häkälä, Piritta & Sorvali, Eetu. Metallia näkyvissä, ja sitten minä vähän innostuin. Suomen Arkeologinen Seura. Muinaistutkija 1/2017.


Ikäheimo, Janne P. Arkeologisten esinelöytöjen alkuaineanalytiikka Suomessa. Suomen Museo 2010. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Helsinki 2011.


Ilves, Kristin. Seaward Landward. Investigations on the archaeological source value of the landing site category in the Baltic Sea region. Doctoral degree of Philosophy. University of Uppsala 2012.


Ilves, Kristin. Discovering Harbours? Reflection on the State and Development of Landing Site Studies in the Baltic Sea Region. Södertörn University Gollege. Sweden 2009.


Immonen, Visa. Golden Moments. Artefacts of Precious Metals as Products of Luxury Consumption in Finland c. 1200–1600. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XVI. Suomen keskiajan arkeologian seura. Turku 2009.


Immonen, Visa. Taavitsainen, Jussi-Pekka. Finger of a saint, thumb of a priest: medieval relics in the Diocese of Turku, and the archaeology of lived bodies. Scripta Instituti Donneriani Aboensis Vol. 23. The Donner Institute, Turku 2011.


Ioannidou, M. 2007. Principles and methodology of intervention for structural restoration. CIPA Symposium in Athen, 2009.


Jakobsson, F[rans]. N[ikolai]. 1927. Sepän kirja. Otava. Helsinki. 2004.


Jansson, H. Haggrén, G. Mannermaa, K. & Tenhunen, T. Settlement history and economy of the Gunnarsängen site at the Hanko peninsula. Fennoscandia archaeology XXVII, 2010.


Johansson, Harald. ”Båtnitar”. Analys och konservering av järnnitar från Birkas garnison. Stockholms Universitet 2005–2006.


Jouttijärvi, Arne and Voss Olfert. The oldest iron smelting furnace in Denmark. The Archaeometallurgy of Iron. Recent Developments in Archaeological and Scientific Research. The Institute of Archaeology of the ASCR. Prague 2011.


Jäppinen, Jouni & Immonen, Visa. Viirankosken vyökoukku ja sen ennallistus. Suomen Arkeologinen Seura. Muinaistutkija 4/2017.


Jäppinen, Jouni. Rautakymi- harrastajatutkimuksen tuloksia. Suomen Keskiajan Arkeologian Seura. SKAS 3–4/2014.


Jäppinen, Jouni. Varhaista raudanvalmistusta Kymijokilaaksossa. Hiisi 2/2014.  


Jäppinen, Jouni. Pajan hämärästä. Sepän kulttuurihistoriaa. Book on Demand, 2014.


Jäppinen, Jouni. Talonpoikaista raudansulatusta Kymijokilaaksossa. Kokeellinen projekti. Arkeologia Nyt 4/2007.


Jäppinen, Jouni. Kymijokisuiston rautakuona. Kokeellisia tutkimuksia Osa I, 2006.


Kaakinen, Ilkka. Kittiläläinen paja. Laudaturtutkimus. Helsingin yliopisto. 1933.


Knuutinen, Tarja. 284 syytä nostaa kissa pöydälle. Raaseporin Slottsmalmenin tapaus, metallinilmaisinharrastajat ja arkeologinen tutkimus.

Suomen Keskiajan Arkeologian Seura, SKAS 1/2017.


Koivisto, Andreas. Talonpoikaiselämää keskiajan Gubbackassa. Teoksessa: Vaikmaa, Leemet (toim.): Padise ja Vantaa. Keskiajan silta Padisen ja vantaan välillä. Padise 2012.


Koivisto, Andreas. Settlement at the Gubbacka Site. In: Colonists on the Shores of the Gulf of Finland. Vantaa City Museum Publications 22, Lahti 2011.


Koivisto, Riina. Arkipäivän esineitä ja asuttuja rakennuksia. Teoksessa: (Toim.) Koivisto, Andreas. Koivisto, Riina. Hako, Jukka. Gubbacka - Keskiajan arkea Vantaalla. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 34. Kellastupa 2010.


Kontny, Bartosz. Outside Influence ot Local Development? Seaxes from the Cemeteries of the Balts Tribes in Northern Poland. University of Warsaw. XVII Roman Military Equipment Conference Zagreb 2010.


Korroosiokäsikirja. Kunnossapidon julkaisusarja N:o 12. Kotka 2004.


Kriiska, Aivar & Tvauri, Anders. Viron esihistoria. Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimituksia 1105. Helsinki 2007.


Kuusela, Jari-Matti. From Coast to Inland. Activity Zones in North Finland during the Iron Age. Teoksessa: Fibula, Fabula, Fact. The Viking Age

in Finland. Studia Fennica Historica 18. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2014.


Lahti, Eeva. Murusia pöydällä - palanut ihmisluu osteologisen tutkimuksen kohteena. Arkeologipäivät. Suomen Arkeologinen Seura ry, Helsinki 2003.


Lang, Valter. Traceless Death. Missing Burials in Bronze and Iron Age Estonia. Estonian Journal of Archaelogy. Vol. 15, Issue 2, 2011.


Lang, Valter. The Bronze Age and Early Iron Age in Estonia. Tartu University Press 2007.


Lang, Valter. Baltimaade metalliaeg. Tartu ülikool 2003.


Laul, Silvia. Rauaaja Kultuuri Kujunemine Eesti Kaguosas (500 e.Kr. – 500 p.Kr.). Muinasaja Teadus 9. Tallinn 2001.


Lavento, Mika. Sisämaan asutus rautakaudella ja keskiajalla ja sen mahdolliset yhteydet eteläranikolle. Esitelmä. Helsinki 2005.


Lavento, Mika. Malmista esineeseen. Metallinkäsittely rautakauden ja keskiajan Suomessa. Helsingin yliopisto. Esitelmä 2005.


Lavento, Mika. An Iron Furnace from the Early Metal Period at Kitulansuo in Ristiina, in the Southern Part of the Lake Saimaa Water System. Fennoscandia arcaheologica XVI, 1999.


Lavento, Mika and Hornytzkyj, Seppo. On asbestos used as temper in Finnish sub neolithic, neolithic and early metal period pottery. Fennoscandia arcaheologica XII, 1995.


Lehtinen, Leena. Kansanomainen raudanvalmistus läntisellä Rantasalmella. Tuusmäen kylätoimikunta ry. 1998.


Leppäaho, Jorma. Räisälän Hovinsaaren Tontinmäen paja. Suomen Museo 56, Helsinki 1949.


Leppäaho, Jorma. Raudan synnystä Suomen muinaisrunojen ja löytöjen valossa. Teoksessa: Kalevala seuran vuosikirja 31. Porvoo. 1951.


Lind, John H. Varangians in Europe’s Eastern and Northern Periphery. The Christianization of Northand Eastern Europe c. 950–1050 – A Plea for a Comparative Study.

Ennen ja Nyt - Historian verkkolehti 4/2004.


Lähdesmäki, Ulla. Rautakautisen sepäntyön kokeileva tutkimus Kuralan Kylämäen pajassa. Turun Maakuntamuseo/ Mon. no 1. Turku 1991.


Maaranen, Päivi. Arkeologisten kohteiden arvottaminen - arvot ja niitä sivuava keskustelu 2000-luvulta alkaen. Suomen Arkeologinen Seura. Muinaistutkija 2/2017.


Maldre, Liina and Luik Heidi. The Horse in estonia in the Late Bronze Age: Archaeozoological and Archaeological Data. Archaeologia Baltica 11. Klaipėda, 2009.


Mallouchou-Tufano, Fani. 2006. The restoration of the Athenian Acropolis. The University of  Michigan, 4.8.2009.


Mandel, Mati. Lihula muinas- ja keskaeg. Eesti Entsüklopeediakirjastus. Tallinn 2000.


Miettinen, Arto. Holocene sea-level changes and glacio-isostasy in the Gulf of Finland, baltic Sea. Quaternary International 120, [email protected] 2004.


Miettinen, Arto. Eronen, Matti. Hyvärinen, Hannu. Land uplift and relative sea-level changes in the Loviisa area, southeastern Finland, during the last 8000 years. University of Helsinki, Department of Geosciences and Geography. Helsinki 1999.


Miettinen, Timo. Kymenlaakson esihistoriallinen kehitys. Teoksessa: Kaukiainen, Yrjö (toim.) Kymenlaakson historia I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1364:1. Helsinki 2012.


Miettinen, Timo. Kymenlaakson juuret. Kymenlaakson Liitto 2003.


Miettinen, Timo. Kymenlaakson esihistoriaa. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no 26. Kotka 1998.


Michelson, Meelis. Salme muinaslaev 2008. Saaremaal Salme külas oktoobris 2008.a välja kaevatud laevaleiu móningad konstruktsioonilised aspektid. Arheoloogilised välitööd Eestis. Ajaloo Instituut 2007.


Mikkola, Esa. Salo Halikon Kirkkomäki. Myöhäisrautakautisen ruumiskalmiston ja kivikautisen asuinpaikan kaivaus. Museovirasto 2011.


Moilanen, Mikko. Arkeometallurgia Suomen esihistorian tutkimuksessa. Tieteessä tapahtuu 4–5/ 2010.


Moilanen, Ulla. Piipparoijat koulun penkille? Yksi kokemus metallinetsijöiden kurssittamisesta. Suomen Arkeologinen Seura. Muinaistutkija 2/2015.


Moisio, Jussi. Lisiä Maarian Kärsämäen kalmiston tutkimuksiin - androsentrismistä kohti monipuolisempaa tulkintaa. Suomen Arkeologinen Seura. Muinaistutkija 4/2016.


Mägi, Marika. Viking Age and early medieval Eastern Baltic between the West and the East. (Edit. Imsen, Steinar). Taxes, tributes and tributary lands in the making of the Scandinavian kingdoms in the Middle Ages. ’Norgesveldet’, Occasional Papers No. 2. Trondheim 2011.


Mägi, Marika. Trade, War and the Diversity of Rituals at Late Prehistoric Harbour Site on Saaremaa. Archaeologia Baltica 14. Klaipėda, 2010.


Mägi, Marika. Collectivity Versus Individuality: The Warrior Ideology of Iron Age Burial Rites on Saaremaa. Archaeologia Baltica 8. Klaipėda, 2007.


Mägi, Marika. Archaeological Excavations at Viltina - A Viking Age Harbour site and Meeting Place. Archaeological Fieldwork in Estonia 2006. Muinuskaitseamet. Tallinn 2007.


Mägi, Marika. Viking Age Harbour Site at Tornimäe, Eastern Saaremaa.  Archaeological Fieldwork in Estonia 2004. Muinuskaitseamet. Tallinn 2005.


Mägi, Marika. ”…Ships are their main strength”. Harbour Sites, Arable Lands and Chieftains on Saaremaa.  Estonian Journal of Archaeology 8/2, 2004.


Mägi, Marika. At the Crossroads of Space and Time. Graves, Changin Society and Ideology on Saaremaa (Ösel) 9th - 13th Centuries AD. Tallinn 2002.


Mäntylä, Sari. Työkirveitä ja tapparoita - kirveet rautakauden lopulla. Hiisiniemen arvoitus- seminaari, Köyliö 2005.


Mäntylä, Sari. Broad-Bladed Battle-Axes, their function and symbolic meaning. In: Mäntylä, Sari (Edit.) Rituals and Relation. Studies on the society and material culture of Baltic Finns. Suomalaisen Tiedeakatemian Toimituksia Humaniora 336. Turku 2005.


Mökkönen, Teemu & Seitsonen, Oula. Virolahden pyyntikulttuurien inventointi vuonna 2005. Suomen Arkeologinen Seura. Muinaistutkija 2/2017.


Måhlberg, Terho. Työkirveen kansanomaisesta valmistuksesta. Sanakirjasäätiön toimituksia No 1. Helsinki. 1931.


Mäkivuoti, Markku. Raudanvalmistustaidon tie Pohjolaan. Artikkeli Ollin juhlakirjassa. 2006.


Mökkönen, Teemu. Arkeologia, historialliset kartat ja paikkatieto. Lisensiaatintutkielma. Helsingin yliopisto 2008.


Nørbach, Lars Christian. (Edit.) Prehistoric and Medieval Direct Iron Smelting in Scandinavia and Europe. Aspects of Technology and Science. Aarhus University Press 2003.


Nørbach, Lars Chr. Early iron production. Archaeology, technology and experiments. Technical Report Nr. 3. Historical-Archaeological Experimental Centre, Lejre 1997.


Nie van, Matthijs. Germanic iron provision in the second half of the third century AD - slag-pit furnaces and iron hoards. Tecnical Report Nr. 3. Historical-Archaeological Experimental Centre Lejre. Denmark 1997.


Nordqvist, Heidi. Radiocarbon dating of iron. Master thesis in archaeology. University of Helsinki 2011.


Nyman, Lasse. Metallinetsintää, metallinetsijän silmin. Suomen Arkeologinen Seura. Muinaistutkija 3/2017.


Oinonen, Markku. Nordqvist, Heidi. Koivisto, Andreas. Radiohiiliajoituksia puusta ja raudasta. Teoksessa: (Toim.) Koivisto, Andreas. Koivisto, Riina. Hako, Jukka. Gubbacka - Keskiajan arkea Vantaalla. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 34. Kellastupa 2010.


Oinonen, M.. Haggren, G. Kaskela, A. Lavento, M. Palonen, V. Tikkanen, P. Radiocarbon Dating of Iron: A Northern Contripution. Radiocarbon, Vol 51, Nr 2, 2009.


Oksanen, Eeva-Liisa. Vanha Pyhtää. Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743. (Esihistoria: Sarvas, Anja). Loviisa 1991.


Pages, G. Dillman, P. Flutzin, P. Long, L. A study of the Roman iron bars of Saintes-Maries-de-la-Mer. A proposal for a comprehensive metallographic approach. Journal of Archaeological Science 38/2011.


Pedersen, Unn. Into the Melting Pot. Non-ferrous Metalworkers in Viking-period Kaupang. Kaupang Excavation Project Publication Series, Volume 4.

Norske  Oldfunn XXV. Århus University Press & Unn Pedersen 2016.


Peets, Jüri. Salme Ship Burials. Revealing a Grim Cargo of Elite Viking Warriors. Current world archaeology magazine, 58. London 2013.


Peets, J; Allmäe, R; Maldre, L; Saage, R; Tomek, T; Lóugas, L. Research results of the Salme ship burials in 2011–2012. Archaeological fieldwork

in Estonia 2012.


Peets, Jüri. Salme muinaslaevade arheoloogilised uurimustööd on lóppenud. Navigaator 76 sügis 2012.


Peets, Jüri. Saarenmaan merovingiaikaiset laivalöydöt. Hiisi n:o 2, 2012.


Peets, Jüri. Muistsete rauaahjude jäänustest Mäetaguse Metskülas ja Eesti omamaise raua sünnist. Iisaku Muuseumi Toimetised, Eesti 2012.


Peets, Jüri ja Maldre, Liina. Salme paadijäänused ja luunupud. Ajaloo Instituut. Tallinn 2010.


Peets, Jüri; Allmäe, raili; Maldre, Liina. Archaeological Investigations of Pre-Viking Age burial boat in Salme village at Saaremaa. Archaeological fieldwork

in Estonia 2010.


Peets, Jüri. Muinas- ja keskaegased sepatööriistad. Muinasaja Teadus 17, Inimene, loodus, tehnoloogia 2 osa. Ajaloo Insituut, Tallinn 2008.


Peets, Jüri. The Power of Iron. Research into Ancient Time. Doctoral thesis. Ajaloo Institute & Tartu Ûlikool 2003.


Pero, Paavo. Karkaisijan käsikirja. Ammatinedistämislaitoksen ammattikirjoja No 1. Otava. 1943.


Photos, E. Early extractive iron metallurgy in N Greece. A unified approach to regional archaeometallurgy. Doctoral thesis. University of London 1987.


Pleiner, Radomír. Iron in Archaelogy - Early European Blacksmiths. Archeologický ústav AV ČR, Praha . 2006.


Pleiner, Radomír. Iron in Archaelogy - The European bloomery smelters. Archeologicky Ustav AV CR. Praha. 2000.


Pleiner, Radomír. Iron working in ancient Greece. National Technical Museum. Praha. 1969.


Pukkila, Jouko. Euran viikinkiaika - asutuksen ja elinkeinohistorian rautakautista historiaa maisema- mallinnuksen materiaaliksi. Teoksessa: Uotila Kari (toim.): Avauksia Ala-Satakunnan esihistoriaan. Eura 2011.


Pukkila, Jouko. Alkukantainen raudanvalmistus. Turun maakuntamuseo/Mon. no 1. 1991.


Pykälä, Juha ja Bonn, Thomas. Uudenmaan perinnemaisemat. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 2000.


Rasch, Monika. Förromersk Järnålder på Öland. Chronological Problem in the Pre-Roman Iron Age of Northern Europe. Danish University Press.Copenhagen 1992


Rebay-Salisbury, Katharina. Cremations: fragmented bodies in the Bronze and Iron Ages. Leverhulme Research Programme. ‘Changing Beliefs of the Human Body’. Leicester School of Archaeology and Ancient History 2009.


Rohiola, Ville. Metallinilmaisinlöydöt ja -harrastajat. Katsaus Kansallismuseon kokoelmien metallinilmaisinlöytöihin vv. 2011–2014. Suomen Keskiajan Arkeologian Seura. SKAS 2/2014.


Rohiola, Ville-Martti. Polttokenttäkalmiston ominaisuudet ja rakenne. Tutkimuskohteena Laitilan Vainionmäen viikinkiaikainen B-kalmisto. Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto 2013.


Roselli, Heikki. & Mehtonen, Ilari. Sepän taidot. Opetushallitus. Helsinki 1997.


Rundkvist, Martin. Barshalder 2 - Studies of Late iron Age Gotland. University of Stockholm 2003.


Saksa, Aleksander. Rautakautinen Karjala. Väitöskirja. Joensuun yliopistopaino 1998.


Salminen, Tapio. Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika. Otava 2013.


Salminen, Tapio. Uusmaalaisten Tallinnanperinnöt 1350–1560. Teoksessa:  Padise ja Vantaa: Keskiaja sild Padise ja Vantaa vahel - Keskiajan silta Padisen ja Vantaan välillä. Padise Vallavalitsus ja Vantaan kaupungin historiatoimikunta, Tallinn 2012.


Salminen, Tapio. Fishing with Monks - Padise Abbey and the River Vantaanjoki from 1351 to 1429. In: Colonists on the Shores of the Gulf of Finland. Vantaa City Museum Publications 22, Lahti 2011.


Salminen, Tapio. Suuri rantatie. Tielaitos. Helsinki 1993.


Salo, Kati ja Niukkanen, Marianna (toim.). Arkeologisten hautakaivausten tutkimusmenetelmät. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 22. Musevirasto 2011.


Schalin, Johan. Scandinavian–Finnish Language Contact in the Viking Age in the Light of Borrowed Names. Teoksessa: Fibula, Fabula, Fact. The Viking Age

in Finland. Studia Fennica Historica 18. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2014.


Selirand, J. Viron rautakausi. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Oulu 1989.


Seppovaara, Ossi. Kymijoki - virran kohtaloita vuosisatojen saatossa. Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys. Kuusankoski 1988.


Seppälä, Suvianna. Valkonahat ja lohitynnyrit. Turun piispan taloudellinen asema keskiajalla. Teoksessa: Turun tuomiokirkon suojissa - Pohjoinen hiippakuntakeskus keskiajan ja uuden ajan alun Euroopassa. (Toim. Marika Räsänen, Reima Välimäki & Marjo Kaartinen). Historia Mirabilis 8. Turun historiallinen yhdistys & Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies, Turku 2012.


Smith, Kevin P. Ore, Fire, Hammer, Sickle: Iron Production in Viking Age and Early Medieval Iceland. (Edit. Robert Bork). AVISTA Studies in the History of Medieval Technology, Science, and Art Volume 4. Ashgate 2005.


Söderberg, Anders. Metallurgic ceramics as a key to Viking Age workshop organisation. Journal of Nordic Archaeological Science 14/2004.


Taavitsainen, J.-P. Archaeological formation processes abd the interpretation of sites and antiquities. Suomen Museo 1991.


Terävä, Elina. Keskiaikaista raudankulutusta ja -käsittelyä Uudellamaalla. Suomen Keskiajan Arkeologian Seura. SKAS 3/2016.


Terävä, Elina. Finds from Mankby. Everyday life and work in the village with a hint of luxury. (Edit. Harjula, Janne. Helamaa, Maija. Haarala, Janne. Immonen, Visa). Mankby. A deserted medieval village on the coast of southern Finland. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXII. The Society for Medieval Arhaeology in Finland and Espoo City Museum.

KTMP Group Oy, Mustasaari 2016.


Tevali, Riikka. Uunit lämmönlähteenä ja valon tuojina. Teoksessa: (Toim.) Koivisto, Andreas. Koivisto, Riina. Hako, Jukka. Gubbacka - Keskiajan arkea Vantaalla. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 34. Kellastupa 2010.


Thiele, A., Török, B, Költö, L. Energy dispersive X-ray analysis (SEM-EDS) on slag samples from medieval bloomery workshops – the role of phosphorus in the archaeometallurgy of iron in Somogy County, Hungary. Proceedings of the 39 International Symposium for Archaeometry, Leuven 2012.


Tomanterä, L. Rautakausi. Suomen Historia. Osa 1. W&G 1984.


Trotzing, Gustaf. Smärre meddelanden. En ovanling vikingatida brandgrav på Gotland. Fornvännen 183-189. Journal of Swedish Antiquarian Research 1967.


Tvauri, Andres. The Migration Period, Pre-Viking Age, and Viking Age in Estonia. Estonian Archaeology 4. Tartu University Press 2012.


Hjärthner-Holdar, Eva. (Redaktör). Gjutning och smide på Skeke under bronsålder och folkvandringstid. Geoarkeologiskt Laboratorium rapport 2011:7. Riksantikvarieämbetet, Uppsala 2011.


Truffaut, Edmond. Behaviour of manganese in steelmaking bloomery. The Ferrum Noricum process: A hypothesi. Early Iron in Europe, Pre Historic, Roman and Medieval Iron Production. International Conference Hüttenberg, Austria 2008.


Tuovinen, Tapani. The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 - a Zone of Interaction. The Finnish Antiquarian Society, Iskos 19. Helsinki 2011.


Tvauri, Andres. The Migration Period, Pre-Viking Age, and Viking Age in Estonia. Estonian Archaeology 4. Tartu University Press 2012.


Uino, Pirjo. Muinais-Karjala. Arkeologisia tutkimuksia. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 1997.


Vanhatalo, Simo. Pyhtää Haasianimi. Keskiaikaisen raudanvalmistuspaikan koekaivaus 7.–8.7. ja 12.–16.9.2011. Museovirasto 2015.


Vanhatalo, Simo. Pyhtää Haasianiemi (meluvallin ja yksityistien linja). Keskiaikaisen raudanvalmistuspaikan ympäristön koekaivaus 13.10.2011. Museovirasto 2015.


Vanhatalo, Simo. Kinnula, Muhola, Häähkäniemi. Kivi- metallikautisen asuinpaikan koekaivaus. Museovirasto 1990.


Verhoeven, J.D. and Pendray, A.H. Experiments to Reproduce the Pattern of Damascus Steel Blades. Iowa State University 1992.


Veldhuijzen, Xander. Blakelock, Eleanor. Slag Included: Slag inclusions Research on Iron Age Artefacts from the Near East. Early Iron in Europe, Pre Historic, Roman and Medieval Iron Production. International Conference Hüttenberg, Austria 2008.


Veldhuijzen, Harald Alezander and Rehren, Thilo. Slags and the city: early iron production at Tell Hammeh, Jordan, and Tel Beth-Shemesh, Israel. Metals and Mines Studies in Archaeometallurgy. Archetype/British Museum 2007.


Wessman, Anna. Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150). The Finnish Antiquarian Society, Iskos 18. Helsinki 2010.


Wessman, Stefan. Ship fragments on the seafloor – What do we know about medieval seafaring in Finland? Hortus novus: fresh approaches to medieval archaeology in Finland. Turku 2007.


Wickholm, Anna. The cremation cemeteries under flat ground – a representative of what? Interpretierte Eisenzeiten. Studien zur Kulturgeschichte von Oberösterreich. Folge 18. R. Karl & J. Leskovar (Hrsg.). Oberösterreichisches Landesmuseum. Linz 2005.


Wickholm, Anna & Raninen, Sami. Rautakautinen riesa – polttokenttäkalmistojen problematiikkaa. Muinaistutkija 2/2003.


Viklund, Karin. A Viking Period Metalworking Hoard from Alvena in Mästerby parish, Gotland. Fornvännen 106. Journal of Swedish Antiquarian Research 2011.


Vilkuna, Kustaa. Lohi. Kemijoen ja sen lähialueiden lohenkalastuksen historia. Otava, Helsinki 1975.


Voss, Olfert. Jouttijärvi, Arne. Early furnaces in southern Scandinavia. Early Iron in Europe, Pre Historic, Roman and Medieval Iron Production. International Conference Hüttenberg, Austria 2008.


Vuorinen, Juha-Matti. Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C osa 281. Pallosalama Oy. Turku 2009.


Väisänen, Riikka. Kolme kylää. Gubbacka, Mårtensby, Kyrkoby. Vantaan keskiaikaisten ja uuden ajan alun kylätonttien arkeologiset tutkimukset 2008–2014. Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja nro 33. Vantaa 2016.


Wranning, Per. Ore, Clay and ”Know How” - Tangible and intangible rescources and traditions the iron smelters during the early Iron Age. Nordic Theoretical Archaeology Group. IX Nordic TAG - Aarhus Universitet 2007.